Kiertotalous on täällä

Vanhan ajan toimintamalli, jossa luonnosta otetaan ja lopuksi heitetään pois, on tulossa tiensä päähän. Tilalle tarvitaan jotain uutta, mutta mistä on kyse?

Kyse on tietenkin kiertotaloudesta. Ei oikeastaan mistään talouden uudesta keksinnöstä, vaan välttämättömyydestä. ”Kiertotalouden periaatteita noudatteleva tapa tehdä liiketoimintaa tulee olemaan ainoa tapa tehdä liiketoimintaa”, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston rakennustuotannon ja –talouden tutkijatohtori Jukka Puhto.

Tämä siksi, että ”ihmiskunnan raaka- aineiden ja energian kulutuksen kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maapallon kantokyky on ylittymässä tai on jo ylittynyt. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuus on heikkenemässä ja ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden elinolosuhteita. Samalla useista resursseista tulee olemaan yhä enemmän niukkuutta. Resurssien merkittävästi tehokkaampaa käyttöä tarvitaan, jotta ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvua voidaan ylläpitää”, Puhto jatkaa.

Vähemmän jätettä, enemmän älyä

jukkapuhtoKiertotalous on siis osa kestävää kehitystä. Kiertotaloudessa tuotteiden tuotantoprosessi ja kulutus on optimoitu tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä ja tuotteiden elinkaari on harkittu. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluiden ja älykkäiden ratkaisuiden muodossa, tuotteita huolletaan, jalostetaan tai niille luodaan uusia käyttötapoja. Näin materiaalit, tuotteet ja arvo kiertävät.

Kiertotalous ja sen välttämättömyys koskee siis yhteiskunnan kaikkia aloja ja erityisesti rakentamisessa sen periaatteiden omaksuminen on tärkeää, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista energiaa ja luonnonvaroja
käyttävistä aloista. Suomalaisessa rakentamisessa kiertotalous näkyykin jo muun muassa kasvaneina energiatehokkuusvaatimuksina. Esimerkiksi rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätysmääräyksiä on tiukennettu huomattavasti ja materiaalitehokkuuteen liittyen rakennusjätteen osalta Suomen tavoite on saavuttaa 70 % kierrätysaste materiaalikierrätyksenä vuonna 2020.

 

Uusi liiketoiminta luo uusia työpaikkoja

Kiertotaloudessa on myös paljon liiketoimintapotentiaalia ja kiertotalouteen perustuville uusille liiketoimintamalleille on vielä runsaasti tilaa markkinoilla. Myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät. Rooman Klubin arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen yli 75 000, etenkin uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen alueelle sekä korkean teknologian ja palvelualojen pk-yrityksiin.

”Nämä ovat työpaikkoja, joita on hankala ulkoistaa Suomesta ja joihin vaaditaan myös korkean tason osaamista”, huomauttaa Puhto. Avaimet kiertotalouden integroimiseen rakennusteollisuuteen löytyvät siis uusista liiketoimintamalleista, joilla rakentamisen jätevirroista voidaan luoda taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Mukaan tarvitaan myös elinkaariajattelua siten, että otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Myös tässä on tilaa uusille konsepteille.

 

Innorent mukana muutoksessa

Perinteinen jätemäärät minimoiva malli on tehdä rakennukset sillä ajatuksella, että ne ovat pystyssä vielä satojen vuosien päästä, jolloin on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen korjattavuuteen. Aina kuitenkaan näin pitkäikäisten rakennusten rakentaminen ei ole järkevää tai taloudellisesti kannattavaa. Kun tiedetään, että rakennuksen käyttötarve on todennäköisesti vain joitakin vuosia, ovat Innorentin edustamat siirrettävät vuokrahallit erinomainen ratkaisu.

Kun esimerkiksi liiketoiminta päättyy, voidaan suurin osa rakennuksesta ja sen materiaaleista siirtää uuteen paikkaan palvelemaan uutta tarkoitustaan. Loput materiaalit, joita ei voida suoraan siirtää uuteen kohteeseen, saadaan kierrätettyä uusien rakennusten raaka-aineiksi. ”Innorentin tyyppiset uudet ratkaisut mahdollistavat tilantarpeen tyydyttämisen lyhyemmälläkin elinkaarella ilman pelkoa siitä, että rakennuksesta tulee purkujätettä 10–20 vuoden kuluttua”, Puhto selventää ja jatkaa, ”juuri tällaisia innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi ja hyvien esimerkkien näyttämiseksi”.

 

Pitkäjänteistä työtä huomisen puolesta

Kaikkien panos kiertotalouden edistämiseksi on tärkeää. Tarvitaan erilaisia toimijoita, jotka yhdessä vievät kehitystä eteenpäin. Näin ollen markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus ovat keskeisessä roolissa kierrätystoiminnan kehittämisessä sekä kiertotalouden esteitä purettaessa.

Myös yhteiskunnan määräyksillä pyritään lisäämään kustannusohjausta jätteiden tuottamiselle. Jo nyt on nähtävissä se, että rakennusalalla hyvin ymmärretään resurssiviisaan rakentamisen edut. Jätteiden tuottaminen ja kuljettaminen Jätteenkäsittelylaitoksille aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, joista mielellään päästäisiin eroon.

Hyvänä esimerkkinä halusta viedä rakennusalaa eteenpäin on TTY:lle perustettu avoin yhteiskehittämisalusta Corelab. ”Kyseessä on alusta, joka kokoaa yrityksiä, nuoria startuppeja ja tutkijoita yhteen ratkomaan rakennetun ympäristön liiketoiminnallisia haasteita”, kuvailee Puhto. Innorent oli ensimmäisten yritysten joukossa tässä yhteisössä. Näin Innorentkin on vahvasti mukana paremman maailman rakentamisessa. Halli kerrallaan.