Autonpesukone ja pesuhalli suunnitellut toisilleen

Tammermaticissa on tehty autonpesukoneita jo yli 50 vuotta, mutta oivallus pesukoneen ja pesuhallin yhdistämisestä samaan pakettiin syntyi vasta nyt, kun siirrettäviä toimitiloja valmistava Innorent ehdotti yhteistyötä. Uuden konseptin nimi on TammerTotal ja se sisältää siirrettävän pesuhallin, pesukoneen, ylläpitopalvelut ja tarvittaessa myös rahoitusratkaisun kuukausittain laskutettavana palveluna. Kustannukset ovat etukäteen tiedossa koko elinkaaren ajalle.

Avaimet käteen -periaatteella toimitettavan TammerTotal- paketin ostaja tarvitsee tontin – oman tai vuokratun – sekä rakennusluvan. Kaikki muu perustuksista lähtien kuuluu TammerTotal-pakettiin. Rakennusoikeutta yhden auton pesukoneelle suunniteltu halli vie 80 neliömetriä. Rakennusluvan hakemiseen saa tarvittaessa apua. Ympäristölupaa tai -rekisteröintiä ei tarvita.

tammer1

Tamperelaisen Tammermatic Oy:n ja pirkkalalaisen Innorent Production Oy:n insinöörit ovat suunnitelleet konseptia vuoden päivät. Idea syntyi Innorentissä, joka tekee siirrettäviä halleja. Moni autopesula toimii tiloissa, jotka ovat vanhentuneet ja aikanaan rakennettu jotakin muuta tarkoitusta varten.

– Olemme panostaneet pesuhallin ja autonpesukoneen yhteensopivuuteen sekä logistiikkaan. Kaikki on ajateltu valmiiksi niin, että kokonaisuus on toimiva. Asiakas voi keskittyä pesujen myyntiin, me hoidamme kaiken muun palveluna, sanoo Tammermaticin toimitusjohtaja Juha Soutolahti.

Tämä tarkoittaa Soutolahden mukaan sitä, että halli pintamateriaaleineen on suunniteltu autonpesuun ja yhteensopivaksi pesukoneen kanssa. Tekninen tila kemikaalivarastoineen, öljyn- ja hiekanerotuskaivot, niiden mitoitus sekä tyhjennys, kemikaalien erotus, vedenkierrätys, hallin valaistus, ilmanvaihto, lämmitys ja oviautomaatio, sekä pesuprosessin että kiinteistön valvonta ja auton ajaminen pesukoneeseen ja sieltä pois on suunniteltu toimivaksi. Halli on myös helppo pitää puhtaana.

– Pesukoneeseen voidaan kytkeä hallinpesulaitteisto, joka pesee seinät ja lattian. Sen voi tehdä halutessaan vaikka joka päivä yhdellä napin painalluksella. Ruotsissa melkein kaikki asiakkaamme ottavat tämän laitteiston. Likaa ei pääse kertymään ja tila pysyy siistinä, Soutolahti jatkaa.

Etävalvonta mahdollistaa ympärivuorokautisen autonpesujen tarjonnan miehittämättömässä pesuhallissa. Kattava huolto-organisaatio huolehtii ongelmatilanteista.

– Halli on tehty kompaktisti, jotta se vie vain minimimäärän rakennusoikeutta. Moduuliperiaatteella toteutettua hallia on helppo laajentaa tuplahalliksi toisella moduulilla niin, että käytössä on yhteinen tekninen tila, kertoo Innorentin toimitusjohtaja Tuomo Huhtanen.

– Suunniteltuna on sinkkuhalli, tuplahalli ja myös halli pesukadulle, täydentää Tammermaticin myyntijohtaja Petri Laakso.

tammer2

– Moni kauppias on miettinyt pesuhallin tekoa. Nyt on helppo tehdä avaimet käteen -periaatteella valmis pesuhalli, rahoitus voidaan järjestää ja luvanhankinnassa auttaa, Laakso jatkaa.

– Vanhoissa pesuhalleissa tulee eteen remonttitarve. Voi olla kannattavampaa tehdä uusi pesupaikka, Soutolahti lisää.

Huhtasen mukaan Tammermaticin koneille suunniteltu halli on riittävän tilava ja valoisa, jotta sinne on helppo ajaa. Ohjauspeilit helpottavat ajamista niin, että auto ei mene linkkuun. Laakso muistuttaa, että T700- kone aloittaa pesun auton keulasta ja jää pesun päätyttyä auton taakse, jolloin kuljettajan ei tarvitse ajaa koneen läpi lähtiessään pesuhallista. Led-valaistusta voi myös muunnella esimerkiksi vuodenajan mukaan.

– Kesällä kesävalot, talvella talvivalot. Tai vaikka revontulet. Pesuoperaattori voi valita valaistuksen mielialansa mukaan, Soutolahti hymyilee.

Siirrettävyys ja uudenlainen rahoitusmalli

Autonpesuhallin siirrettävyys on kokonaan uusi ajatus alalla. Tämä tekee mahdolliseksi myös uudenlaiset rahoitusratkaisut. Jos bensiinikauppias lähtee toiselle huoltoasemalle, hän voi ottaa pesuhallin mukaansa tai myydä sen.

– Pesuhalli ei jää koskaan turhaksi millekään tontille, Tuomo Huhtanen toteaa.

– Jos kauppiaalla ei ole mahdollisuutta saada autopesulaa mahtumaan omalle tontilleen, hän voi vuokrata tontin. Pesulan ei ole pakko olla huoltoasemalla. Se voi olla itsenäisenäkin toimintona kannattava bisnes, vakuuttaa Petri Laakso.

Autonpesukoneen tehokas käyttöikä on noin kymmenen vuotta. Rahoitus lasketaan koneen koko elinkaarelle.

– Asiakkaalla on jo alussa tiedossa kaikki kustannukset. Autamme autonpesuliiketoiminnan tulojen laskemisessa ja rahoitusmallin valinnassa. Tämä on sekä nykyisille että uusille yrittäjille vaivaton mahdollisuus, Juha Soutolahti lisää.

– Painottaisin TammerTotalkonseptiin sisältyvää innovatiivista rahoituspakettia. Eli voimme positiivisen rahoituspäätöksen rajoissa tarjota koko konseptia myös kuukausimaksullisesti, ilman sitoutunutta pääomaa, korostaa Huhtanen.

Jos kauppias pohtii pesukadun hankkimista, Soutolahti kehottaa vertaamaan sitä tarkkaan investointina kahteen singelikoneeseen ja halliin.

– Pesukatu vaatii aina yhden henkilön. Kahden koneen halli voi toimia miehittämättömänä 24/7, Soutolahti sanoo.

– Kun on kaksi konetta, pesut ovat aina käynnissä, vaikka toinen koneista on huollossa, Laakso muistuttaa.

Tulossa DigiPesu

Tammermatic tuo ensi vuonna mobiilivaihtoehdon autonpesun maksamiseen. Autoilija maksaa pesun puhelimellaan tai muulla mobiililaitteella. Tämä helpottaa asiakkaan asiointia. Edes polettilaitetta ei tarvita hallin ulkopuolella.

– Kauppiaalle tämä tietää merkittäviä säästöjä, myös henkilökuluissa. Maksuautomaattia ei tarvita. Kapasiteetti lisääntyy, kun koodin kanssa tuhraamiseen ei mene aikaa, Soutolahti kuvailee.

– Jos bensiinikauppias viittaa kintaalla uusille mahdollisuuksille, tulee joku muu operaattori ja vie bisneksen, Soutolahti kannustaa kauppiaita pysymään mukana kehityksessä.

Suomessa myydään hampurilaisia euromääräisesti saman verran kuin autonpesuja. Soutolahden mukaan kummankin markkina on kooltaan noin sata miljoonaa euroa. Vaikka autonpesusta saa paremman katteen, hampurilaisia mainostetaan enemmän. Soutolahti epäilee, että alalla ei ole vielä ollut tarpeeksi kilpailua.

Kun autonpesussa kuljettajalla on aikaa, hänen puhelimeensa voi lähettää tarjouksia esimerkiksi niistä hampurilaisista tai seuraavista autonpesuista.

– Hae pesun jälkeen hampurilainen puoleen hintaan. Tästä tulee tosi kova työkalu aktiiviselle kauppiaalle, Laakso ennustaa.

Artikkeli on julkaistu Bensiiniuutiset 7/2017 -lehdessä (http://www.bensiinikauppiaat.fi/files/9915/1319/7363/BEN1707_1-32_web.pdf). TEKSTI JA KUVAT: IRMELI JOKILAMPI

Innorent yhteistyöhön Tammermaticin kanssa

Tammermatic ja Innorent tuovat markkinoille uuden TammerTotal-kokonaispalvelun, joka tuo uudenlaista helppoutta autonpesuliiketoiminnan aloittamiseen ja kehittämiseen. Kokonaispalvelu sisältää kaiken perustuksista käyttövalmiiseen pesukoneeseen ylläpitotoimintoineen ja pesuhalleineen koko elinkaaren ajan.

Tammermatic-TammerTotal_galleryfull

Käytännössä TammerTotal-kokonaispalvelu tarkoittaa sitä, että asiakas saa pesuhallin ja -koneen sekä ylläpitopalvelut selkeänä kuukausittain laskutettavana palveluna. Asiakkaat ovat aiemmin joutuneet hankkimaan pesuhallin perustuksineen, autonpesukoneen, oheislaitteet, ylläpitopalvelut ja rahoituksen usealla eri sopimuksella. Tällöin kokonaiskuva on hämärtynyt ja hajanaisuus on voinut aiheuttaa turhia kustannuksia. TammerTotal-kokonaispalvelusopimuksessa tätä ongelmaa ei ole.

TammerTotal-kokonaispalvelu on tulos intensiivisestä kehitystyöstä, jonka tavoitteena on Tammermaticin tuotteiden ja kokonaispalvelun parantaminen. Tammermatic on alan teknologiajohtaja ja suunnannäyttäjä, jonka jatkuva tuotekehitys on tehnyt Tammermaticin tuotteista markkinoiden parhaita ja tuottavimpia.

“Kaikki on varta vasten suunniteltu ja optimoitu pesuliiketoiminnan toimintoja ajatellen ja on lisäksi täysin räätälöitävissä asiakkaan tarpeiden mukaan pesuhallin ja -koneen väritystä myöden. Pesuliiketoimintaa helpottavien palvelujen kysyntä lisääntyy jatkuvasti. Haluamme vastata tähän tarpeeseen ja olemme iloisia, kun voimme tehdä sen nyt yhdessä hallien toimittajan Innorent Production Oy:n kanssa. TammerTotalin siirrettävän hallin ansiosta rahoituksen voi saada myös koko paketille. Tyytyväisinä voimme todeta, että suurin hyötyjä tässä on asiakas”, toteaa Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Juha Soutolahti.

TammerTotalin etävalvontapalvelu ja autonpesukoneen ajoneuvon muotojen tunnistus mahdollistavat myös turvallisen miehittämättömän ympärivuorokautisen pesupalvelun. 24 tunnin aukiolon ansiosta autoilijat voivat ajaa pesuun milloin vain ruuhka-aikoja välttäen ja myös pesumäärät kasvavat. TammerControl-etävalvontapalvelu liittää autonpesukoneeseen etäohjauspalvelun sekä ennakoivan vianmääritys- ja -hallintajärjestelmän, jotka lisäävät entisestään koneen käyttöastetta ja ennen kaikkea turvallisuutta. TammerControl on tuki ja turva, joka mahdollistaa autonpesumyynnin kaikkina vuorokauden aikoina. Ajoneuvon muotojen tunnistuksen ansiosta voidaan käyttää samoja pesuohjelmia kaikille autoille. Väärää pesuohjelmaa ei ole, eikä siten vaaraa ajoneuvovahingoista.

Uusi palvelu tuo myös perinteisille huoltamoasiakkaille joustavuutta ja tekee heidän työstään sujuvampaa. Henkilökunta voi keskittyä pesujen myyntiin ja asiakaspalveluun.

 

Tammermatic on Pohjoismaiden johtava pesulaitevalmistaja

Tammermaticilla on yli 50 vuoden kokemus henkilöautojen, raskaan kuljetuskaluston ja junien pesujärjestelmien suunnittelusta ja valmistuksesta. Toimitamme tuotteitamme yli 70 maahan, jokaiselle mantereelle. Pohjoismaissa olemme henkilöautojen ja raskaan kaluston pesulaitteiden johtava valmistaja, Tammermatic Oy:n toimitusjohtaja Juha Soutolahti kertoo.Tammermatic-TammerTotal_galleryfull

Aiheesta muualla verkossa:

http://autobild.fi/uutiset/tammermaticilta-uusi-kaanteentekeva-ratkaisu-autonpesuliiketoimintaan-tammertotal-kokonaispalvelu

https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/tammermatic-pakettiratkaisu-autopesupalvelun-perustamiseen/

http://kuljetusnet.fi/4933-vuokrauspalvelu-autopesulalle.html

 

Lisätietoja:

Juha Soutolahti

Toimitusjohtaja, Tammermatic Oy

Puh. 040 199 3550

juha.soutolahti@tammermatic.com

 

Tuomo Huhtanen

Toimitusjohtaja, Innorent Production Oy

Puh. 044 972 2529

tuomo.huhtanen@innorent.fi

Kiertotalous on täällä

Vanhan ajan toimintamalli, jossa luonnosta otetaan ja lopuksi heitetään pois, on tulossa tiensä päähän. Tilalle tarvitaan jotain uutta, mutta mistä on kyse?

Kyse on tietenkin kiertotaloudesta. Ei oikeastaan mistään talouden uudesta keksinnöstä, vaan välttämättömyydestä. ”Kiertotalouden periaatteita noudatteleva tapa tehdä liiketoimintaa tulee olemaan ainoa tapa tehdä liiketoimintaa”, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston rakennustuotannon ja –talouden tutkijatohtori Jukka Puhto.

Tämä siksi, että ”ihmiskunnan raaka- aineiden ja energian kulutuksen kasvu ovat johtaneet tilanteeseen, jossa maapallon kantokyky on ylittymässä tai on jo ylittynyt. Tämän seurauksena luonnon monimuotoisuus on heikkenemässä ja ilmastonmuutos uhkaa tulevaisuuden elinolosuhteita. Samalla useista resursseista tulee olemaan yhä enemmän niukkuutta. Resurssien merkittävästi tehokkaampaa käyttöä tarvitaan, jotta ihmiskunnan hyvinvoinnin kasvua voidaan ylläpitää”, Puhto jatkaa.

Vähemmän jätettä, enemmän älyä

jukkapuhtoKiertotalous on siis osa kestävää kehitystä. Kiertotaloudessa tuotteiden tuotantoprosessi ja kulutus on optimoitu tuottamaan mahdollisimman vähän jätettä ja tuotteiden elinkaari on harkittu. Tuotteille luodaan lisäarvoa palveluiden ja älykkäiden ratkaisuiden muodossa, tuotteita huolletaan, jalostetaan tai niille luodaan uusia käyttötapoja. Näin materiaalit, tuotteet ja arvo kiertävät.

Kiertotalous ja sen välttämättömyys koskee siis yhteiskunnan kaikkia aloja ja erityisesti rakentamisessa sen periaatteiden omaksuminen on tärkeää, sillä rakennusteollisuus on yksi suurimmista energiaa ja luonnonvaroja
käyttävistä aloista. Suomalaisessa rakentamisessa kiertotalous näkyykin jo muun muassa kasvaneina energiatehokkuusvaatimuksina. Esimerkiksi rakennusjätteen lajittelu- ja kierrätysmääräyksiä on tiukennettu huomattavasti ja materiaalitehokkuuteen liittyen rakennusjätteen osalta Suomen tavoite on saavuttaa 70 % kierrätysaste materiaalikierrätyksenä vuonna 2020.

 

Uusi liiketoiminta luo uusia työpaikkoja

Kiertotaloudessa on myös paljon liiketoimintapotentiaalia ja kiertotalouteen perustuville uusille liiketoimintamalleille on vielä runsaasti tilaa markkinoilla. Myös vaikutukset työllisyyteen ovat merkittävät. Rooman Klubin arvion mukaan vuoteen 2030 mennessä uusia työpaikkoja syntyisi Suomeen yli 75 000, etenkin uudelleenvalmistuksen ja kierrätyksen alueelle sekä korkean teknologian ja palvelualojen pk-yrityksiin.

”Nämä ovat työpaikkoja, joita on hankala ulkoistaa Suomesta ja joihin vaaditaan myös korkean tason osaamista”, huomauttaa Puhto. Avaimet kiertotalouden integroimiseen rakennusteollisuuteen löytyvät siis uusista liiketoimintamalleista, joilla rakentamisen jätevirroista voidaan luoda taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa. Mukaan tarvitaan myös elinkaariajattelua siten, että otetaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset. Myös tässä on tilaa uusille konsepteille.

 

Innorent mukana muutoksessa

Perinteinen jätemäärät minimoiva malli on tehdä rakennukset sillä ajatuksella, että ne ovat pystyssä vielä satojen vuosien päästä, jolloin on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennuksen korjattavuuteen. Aina kuitenkaan näin pitkäikäisten rakennusten rakentaminen ei ole järkevää tai taloudellisesti kannattavaa. Kun tiedetään, että rakennuksen käyttötarve on todennäköisesti vain joitakin vuosia, ovat Innorentin edustamat siirrettävät vuokrahallit erinomainen ratkaisu.

Kun esimerkiksi liiketoiminta päättyy, voidaan suurin osa rakennuksesta ja sen materiaaleista siirtää uuteen paikkaan palvelemaan uutta tarkoitustaan. Loput materiaalit, joita ei voida suoraan siirtää uuteen kohteeseen, saadaan kierrätettyä uusien rakennusten raaka-aineiksi. ”Innorentin tyyppiset uudet ratkaisut mahdollistavat tilantarpeen tyydyttämisen lyhyemmälläkin elinkaarella ilman pelkoa siitä, että rakennuksesta tulee purkujätettä 10–20 vuoden kuluttua”, Puhto selventää ja jatkaa, ”juuri tällaisia innovatiivisia ratkaisuja tarvitaan kiertotalouden edistämiseksi ja hyvien esimerkkien näyttämiseksi”.

 

Pitkäjänteistä työtä huomisen puolesta

Kaikkien panos kiertotalouden edistämiseksi on tärkeää. Tarvitaan erilaisia toimijoita, jotka yhdessä vievät kehitystä eteenpäin. Näin ollen markkinalähtöisyys ja vapaaehtoisuus ovat keskeisessä roolissa kierrätystoiminnan kehittämisessä sekä kiertotalouden esteitä purettaessa.

Myös yhteiskunnan määräyksillä pyritään lisäämään kustannusohjausta jätteiden tuottamiselle. Jo nyt on nähtävissä se, että rakennusalalla hyvin ymmärretään resurssiviisaan rakentamisen edut. Jätteiden tuottaminen ja kuljettaminen Jätteenkäsittelylaitoksille aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia, joista mielellään päästäisiin eroon.

Hyvänä esimerkkinä halusta viedä rakennusalaa eteenpäin on TTY:lle perustettu avoin yhteiskehittämisalusta Corelab. ”Kyseessä on alusta, joka kokoaa yrityksiä, nuoria startuppeja ja tutkijoita yhteen ratkomaan rakennetun ympäristön liiketoiminnallisia haasteita”, kuvailee Puhto. Innorent oli ensimmäisten yritysten joukossa tässä yhteisössä. Näin Innorentkin on vahvasti mukana paremman maailman rakentamisessa. Halli kerrallaan.

 

Näin Suomi autioituu

Iltalehti uutisoi Suomen muuttoliikkeestä ja alueiden autioitumisesta 10.6.2017.

Tilastokeskuksen ruutuaineistoon, eli karttaruutuihin pohjautuviin tilastoaineistoihin kuuluva kartta Suomen aluerakenteen autioitumiskehityksestä kertoo, mistä Suomessa muutetaan pois. Kartan punaiset pisteet osoittavat neliökilometrin tarkkuudella vuosien 2005-2015 aikana vakituisista asukkaista tyhjentyneet karttaruudut. Kartan on laatinut Porin kaupungin tietopalveluasiantuntija Timo Wibom.

Kartta on punaisine alueineen pysäyttävä, ottaen huomioon että aikajakso on ainoastaan 10 vuotta. Vastaavan kehityksen loppumisesta ei ole mitään merkkejä. On selvää, että tämä johtaa investointihaluttomuuteen. Jopa korvausinvestoinneilla on iso kynnys. Negatiivinen kierre on valmis.

Miltä sama kartta mahtaa näyttää 2015 – 2025?

Aluerakenne_ja_autioitumiskehitys_1x1_km_ruuduissa_2005_2015_u0

 

Kiinteistötekninen täsmäase

Innorentin siirrettävät vuokrahallit suunnitellaan aina täyttämään kunkin käyttökohteen erityisvaatimukset. Hallit vastaavat kiinteitä rakennuksia monella tavalla, mutta siirrettävyys tuo niihin myös monia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

 

Rakennusten siirtämisessä ei sinällään ole mitään uutta. Kiinteitä rakennuksia pystytään siirtämään ja toisaalta voidaan käyttää konteista kasattavia siirreltäviä parakkeja. Uutta Innorentin ratkaisussa on sen sijaan tekniikka, joka perustuu rakennusosien purkamiseen ja uudelleen hyödyntämiseen. Jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon, kuinka rakennus saadaan turvallisesti purettua ja siirrettyä uuteen paikkaan.

Kun hallin varsinaista asiakaskohtaista toteutusta lähdetään suunnittelemaan yhdessä tulevan käyttäjän kanssa, mukaan astuu tamperelainen arkkitehtitoimisto Q’Ark. Toimisto osallistuu uuden hallin toiminnalliseen ja esteettiseen suunnitteluun toimien projektin arkkitehti- ja pääsuunnittelijana. Q’Ark koordinoi koko suunnitteluryhmän toimintaa ja pitää huolen suunnitelmien yhteensopivuudesta. Myös yhteistyö viranomaisten kanssa on tärkeää, jotta asemakaavan asettamat vaatimukset täyttyvät ja kaupunkikuva säilyy yhtenäisenä.

 

Hallin anatomia

Siirrettävä hallirakennus koostuu pääpiirteissään alapohjalaatasta perustuksineen, teräsrungosta ja ulkovaipasta. Perustusten ja rungon toteutus on siirrettävänkin hallin kohdalla hyvin samanlaista kuin pysyvän rakennuksen kanssa. Isoimmat erot sen sijaan tulevat ulkovaipan toteutuksessa. Innorent-hallin perustuksiin pätevät siis samat lainalaisuudet, kuin tavalliseenkin rakennukseen.

Perustusten vahvuuteen ja paalutustarpeeseen vaikuttavat maapohjan laatu ja hallin tuleva käyttö. Raskaita trukkeja sisältävä halli vaatii luonnollisesti vahvemmat perustukset kuin urheiluhalli. Runkoratkaisu halleissa puolestaan on pulttiliitoksinen teräsrunko. Käyttötarpeen loputtua pulttiliitokset on helppo purkaa, toisin kuin hitsaussaumat. Hitsaamalla on myös hyvin vaikeaa saavuttaa riittävän hyvä laatu rakennustyömaaoloissa.

Ulkovaipan suhteen siirrettävä rakennus mahdollistaa tiettyjä vapauksia asemakaavan suhteen. Esimerkiksi asemaakavassa on voitu määrittää harjakattojen suunta, mutta väliaikaisen rakennuksen ei tarvitse tätä määräystä noudattaa. Väliaikaisen rakennuksen ulkovaipan ei myöskään tarvitse täyttää energiamääräyksiä. ”Käytännössä kuitenkin monet valveutuneet käyttäjät haluavat rakennuksesta myös energiatehokkaan, koska kustannusero ulkovaippaeristyksissä ei ole kovin merkittävä”, toteaa arkkitehti Sami Tuuhea Q’Arkista. Siirrettävän hallin on kuitenkin täytettävä samat vaatimukset terveellisyydestä ja käytön turvallisuudesta, paloturvallisuudesta sekä ulkonäöstä kuin kiinteän rakennuksenkin.

 

Sähkötyöt ilman sähkömiestä

Siirrettävän hallin sähköjärjestelmä on mahdollista toteuttaa plug-in-järjestelmänä, jossa sähköjohdot kulkevat elementeissä valmiina pinta-asennetuissa putkissa ja elementtien väliset sähköliitokset tehdään kierreliittimillä. Tällöin niiden asennuksessa ei tarvita sähkömiestä. Ainoastaan päämuuntajalla tarvitaan sähkömies tekemään kytkentä sähköverkkoon.

Liitännät kunnallistekniikkaan toteutetaan nekin tutuilla tavoilla. Vesiliitännät ja viemärit ovat samoja kuin pysyvissä rakennuksissa. Myös liityntä kaukolämpöön on mahdollinen, mikäli se on saatavilla. Tällöin lämmönvaihdin voidaan sijoittaa hallin tekniseen tilaan tai jopa rakennuksen ulkopuolelle konttiin. Luonnollisesti lämmitys voidaan toteuttaa myös maalämmöllä tai suoralla sähkölämmityksellä.

 

Kohti uutta elämää

Aikanaan kun hallin alkuperäinen käyttötarve loppuu, voidaan lähes koko halli siirtää uuteen paikkaan. Mikäli ratkaisussa on käytetty sokkelielementtejä, voidaan ne hyödyntää uudestaan. Rungon lisäksi ulkoseinä- ja kattoelementit ovat siirrettävissä. ”Iv-koneet voidaan hyödyntää uudestaan, mutta kanavat on usein kannattavampaa uusia jo nuohoustarpeenkin takia”, Tuuhea huomauttaa. Uudessa paikassa ainoastaan pilarianturat ja alapohjalaatta joudutaan tekemään uudestaan ja tarpeen mukaan myös sosiaalitilat, mikäli niitä ei ole toteutettu siirreltävinä tilaelementteinä.

 

Kuntien monet tarpeet

Kuntasektorilla on arvatenkin käytössä paljon erilaisia halleja. Suurimman tarpeen muodostavat erilaiset pienet ja suuret liikuntahallit, mutta halleja käytetään paljon myös varastoina, sekä kylminä että lämmitettyinä.

Kunnissa hallien rakentamista hidastaa hankala ja vuosia vievä päätösprosessi, kuten Mänttä-Vilppulan liikuntasihteeri Jari Ahvenjärvi asian kuvailee: ”Kun huomataan, että jokin rakennus on huonossa kunnossa, remonttia lähdetään tekemään siten, että otetaan suunnittelijat ja arkkitehdit mukaan, viedään projekti kunnan valtuustoon päätettäväksi ja haetaan valtionavustusta. Jos kaikissa portaissa näytetään vihreää valoa, päästään lopulta korjaamaan tai rakentamaan.”

Myös Lempäälän tilapalvelupäällikkö Timo Kujanpää on samoilla linjoilla: ”Jossain määrin Lempäälässä on harkittu vuokrahalleja, muttei ole tehty päätöksiä. Kunnassa toki paljon tarvitaan halleja, mutta kynnys rakentaa omia kiinteitä halleja on korkea.”

Tarvetta kuitenkin uusille rakennuksille ja halleille, erityisesti siirrettäville halleille, on. ”Monessa kunnassa on vanhaa rakennuskantaa 70-luvulta, jolloin rakennukset rakennettiin sillä ajatuksella, että ne sijaitsevat omalla paikallaan maailman loppuun asti. Nyt kuitenkin monessa kasvukeskuksessa on havaittu, että ihmiset siirtyvät jonnekin aivan muualle, missä nämä vanhat rakennukset ovat”, selventää Ahvenjärvi.

Muuttoliike rajoittaa investointeja – turhaan

Rakentamisinvestoinnin vaikutusaika on pitkä, jopa 40 – 50 vuotta. Se on nykypäivänä äärettömän pitkä aika. On mahdotonta arvioida investoinnin tarvetta tällä aikavälillä. Nykyaikana on haaste ennustaa tarpeita edes 4 – 5 vuoden päähän.

Muuttotappioalueiden väestöennusteet ovat surullista luettavaa. Asukasluku voi laskea kymmenillä prosenteilla seuraavan kymmenen vuoden kuluessa.

IMG_20170302_210514

Surullinen tulevaisuudenkuva estää tekemästä investointeja vaikka niitä kipeästi tarvittaisiin, juuri nyt. Tämä on oravanpyörä, joka pahentaa kierrettä entisestään.

Perinteinen rakennusinvestointi on erittäin iso riski.

Siirtokelpoinen rakennus muuttaa tilanteen päälaelleen.

Liikuntasali voidaan tuoda koulun yhteyteen huolimatta koulun mahdollisesta lakkauttamisesta. Oppilaat pääsevät liikkumaan ja tarvittaessa liikuntasali siirretään tulevaisuudessa uuteen paikkaan.

Teollisuushalli-investointi tuotannon pullonkaulaan voidaan toteuttaa huoletta myös muuttotappioalueella. Jos tuotanto siirtyy muualle, halli ei jää tyhjilleen vaan siirretään seuraavalle toimijalle.

Siirtokelpoinen kauppa tuodaan sinne missä tarvetta on – siksi ajaksi kun tarvetta on ja kauppa käy.

Siirtokelpoisen rakennuksen taloudellinen vaikutus on mullistava. Vastuu kestää ainoastaan käytön mukaisen ajan. Siis vain silloin kun rakennuksesta on hyötyä.

Siirtokelpoinen rakennus voi parhaimmillaan pysäyttää negatiivisen kierteen kokonaan. Ratkaisu koko Suomen elinvoimaisena pitämiseen on olemassa.

 

Pitääkö kunnan omistaa kiinteistöjä?

Empty Webster School Classroom

Kuntasektori on ennen näkemättömässä murroksessa. Sote siirtää valtaa, veroja ja omaisuutta taskusta toiseen. Muuttoliike kiihtyy maaseudulta muutamaan kasvukeskukseen.

Muuttoliike muovaa kuntakenttää merkittävästi seuraavien kymmenien vuosien aikana. Monella alueella asukasluku laskee jopa kymmenillä prosenteilla samassa ajassa.

Kunnalla on monia lakiin perustuvia vaatimuksia tarjota tiettyjä palveluita. Kuitenkin näiden palveluiden ja alueiden elinkaari vaihtelee merkittävästi ja aiheuttaa suuria haasteita suunnittelulle. Laki ei kuitenkaan velvoita kuntaa omistamaan kiinteistöjä joissa palvelunsa tuottaa.

Kuntien taseista keskimäärin puolet on kiinteistöjä, kuntayhtymien osalta vielä suurempi osa. Mikä pahinta, mukana on paljon tyhjää tilaa. Kunnat pyrkivät tyhjiksi jääneistä kiinteistöistään eroon. Ostajat ovat luonnollisesti kiven alla. Vuokrarakennuksessa tätä ongelmaa ei ole.

Nopea vilkaisu kuntia koskeviin uutisiin näyttää, että suurimmat ongelmat liittyvät juuri kiinteistöihin. Koulujen sisäilmaongelmat, rakennusbudjettien ylittyminen, hankkeiden pitkittyminen ja tyhjäksi jäävät tilat ovat valitettavan tavallisia. Kuntien omistamien kiinteistöjen korjausvelka kohoaa jo kahdeksaan miljardiin euroon.

Kauaskantoisimmat investoinnit – rakennushankkeet – sisältävät myös suurimman riskin. Erilaiset leasing- ja elinkaarihankkeet ovat vain saman asian kirjanpitokikkailua. Lopputulos on sama. Kiinteistö jää lopulta kunnan käsiin.

Vuokrarakennukset on perinteisesti ajateltu väliaikais- ja väistötiloina. Taustalla on edelleen ajatus siitä, että kunnan pitäisi lopulta itse omistaa rakennuksensa. Tässäkin asiassa kannattaisi ottaa mallia yksityiseltä sektorilta. Merkittävä osa yrityksistä on tehnyt strategisen päätöksen olla omistamatta seiniä. Syinä joustavuus, pääoman sitoutumattomuus ja mahdollisuus toiminnan suunnitteluun lyhyelläkin aikavälillä. Samojen kriteerien pitäisi päteä myös julkisella sektorilla.

Sijaintiriippumaton rakennus on kunnalle merkittävä mahdollisuus. Kun perinteisesti kiinteistön arvon on määrittänyt ensisijaisesti sijainti, sijainti ja sijainti, siirtokelpoinen rakennus mahdollistaa kunnalle palveluiden tarjoamisen siellä missä tarve on, niin kauan kuin tarve jatkuu – ilman omaa investointia ja riskiä tyhjäksi jäävästä tilasta.

Vuokrarakennuksissa suuri osa kuntien ongelmista poistuisi. Tarvitaan vain henkinen muutos.

 

Tuomo Huhtanen

Toimitusjohtaja

Innorent Production Oy

 

Kirjoitus on julkaistu Kauppalehdessä 28.3.2017, https://www.kauppalehti.fi/uutiset/mielipide-miksi-kunnan-pitaisi-omistaa-kiinteistoja/RFGsJY8M